Louen Erämiehet ry - Historiikki

Seuran perustaminen

Vuonna 1960 Arvo Romsi tiedusteli kylällä liikkuessaan metsästäviltä kyläläisiltä metsästysseuran perustamisen tarpeellisuutta ja halukkuutta seuran perustamiseen.

Pylväsilmoituksilla kutsuttiin koolle kokous 19.6.1960 Louen Nuorisoseurantalolle, jossa päätettiin metsästysseuran perustamisesta.

Perustajajäsenet olivat Tauno Kähkölä, Arvo Romsi, Eero Jurva, Hilding Kinnunen, Viljo Tauriainen, Juho Jounila ja Hugo Niemelä. Metsästysseuran nimeksi valittiin Louen Erämiehet. Jäseniksi päätettiin ottaa vain Louelaisia. Perustettavan metsästysseuran toimialueena olisi Löylyvaaran ja Pisajoen välinen alue. Ensimmäisessä vuosikokouksessa (1961) todettiin, että jäseneksi oli otettu 21 henkilöä.

Tapahtumia

Metsästysseuran toiminta lähti rivakasti liikkeelle ja ensimmäiset pikkujoulut vietettiin vuonna 1962 Nuorisoseurantalolla. Pikkujoulut sisälsivät runsaasti ohjelmaa.

Ampumaharjoittelu paikkaa ei Louen kylällä ollut, mutta Louen Erämiehet päättivät vuokrata Varevaarasta maa-alueen, johon v. 1964 ampumarata rakennettiin. Ampumaradan rakentamisen jälkeen voitiin harjoitella ammuntaa ja kipailla ampumaradalla. Seuran jäsenet kilpailivat  savikiekko ja luodikkoammunnassa. Talvella pidettiin seuran sarjakilpailuja erähiihdossa, jossa ammuttiin jänistä, kettua, teertä ja hirveä. Myöhemmin erähiihto vaihtui hirvenhiihdoksi.

Vuonna 1965 päätettiin anoa yhden hirven kaatolupa peijaisia varten. Tarkoitus oli saada jotenkin korvattua maanomistajille maanvuokraus. Peijaiset on pidetty tämän jälkeen joka vuosi, peijaisten pitopaikkana oli ensin Louen Kansakoulu ja myöhemmin Maatalaousoppilaitos. Peijaisiin ovat olleet tervetulleita maanomistajat, jäsenet ja kyläläiset. Viime vuosina kävijämäärä on ollut noin 300 henkilöä. Alusta alkaen peijaisten laitosta ovat käytänössä vastanneet Louen Martat yhdessä Erämiesten kanssa.

Kämpän rakentamisesta oli ollut puhetta, niinpä 7.5.1972 yleinen kokous teki päätöksen kämpän rakentamisesta. Kämppää varten vuokrattiin maa-alue Varevaarasta, johon kämppä valmistui vuonna 1974. Kämpän nimestä järjestettiin nimikilpailu ja nimeksi valittiin Ville Väätäisen esittämä Louen Erämaja.

1980-luvulla seura osti noin 25 hehtaaria maata kämpän ympäristöstä. 1985 valmistui myös varastorakennus, jossa on asianmukaiset nylkemis- ja riiputustilat. Varasto valmistui juuri sopivasti vastaanottamaan seuran historian suurimman hirvisaaliin vuonna 1986, jolloin oli myönnetty 170 kaatolupaa, määrästä saatiin kaadettua 134 hirveä.

Vuonna 1990 valmistui noin 2.5 km mittainen valaistu pururata lenkkeily ja hiihtokäyttöön. Pururadan yhteyteen tehtiin myös uusi ampumarata, joka on mahdollistanut hirvenhiihto ja hirvenhölkkä kilpailujen järjestämisen. Monet SM-karsinnat on radalla sen jälkeen pidetty.

Vuonna 2015 valaistu pururata muuttui tuulivoimapuiston vaikutuksen takia, nykyinen rata on pituudeltaan noin 3.2km. 

Talkootyötä on käytetty paljon rakennelmien ja remonttien tekoon. Onpa alkuaikoina otettu pankkilainaakin investointeihin, mutta kaikki toiminnat ovat Erämiestensä itsensä kustantamia. Tervolan kunnalta saadan avustusta ladun kunnossapitoon ja valaistukseen.

Kämpän pihapiirissä on myös laavu tulisijoineen. Kämppä ja sen ympäristö kuntoratoineen on kyläläisten aktiivisessa käytössä.

Louen Erämiehillä on myös oma standaari, joita on myönnetty ansioituneille jäsenille ja yhdistyksille.

Seuran jäsenmäärä on nykyisin (2010) noin 140 henkilöä.